Kulttuurisensitiivisyys- ja kulttuurivälittäjäkoulutukset ovat lisäkoulutuksia terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa sekä näiden alojen järjestöissä työskenteleville ammattilaisille. Koulutusten tavoitteena on lisätä osallistujien osaamista kulttuurisensitiivisessä työssä, ja kehittää heidän kykyään ymmärtää omien oletustensa, arvojensa ja asenteidensa merkitys monikulttuurisessa potilas- tai asiakastyössä. Lisäksi osallistujat parantavat kulttuurienvälisen kommunikaation taitojaan, sekä ymmärtävät kulttuurienvälisen dialogin tärkeyden monikulttuurisessa potilas- ja asiakastyössä. Kulttuurivälittäjäkoulutus antaa lisäksi maahanmuuttajataustaisille osallistujille työkaluja heidän oman monikulttuurisen taustansa ja osaamisensa käyttöön työssä, sekä työkaluja puhua monikulttuuristen potilaiden tai asiakkaiden puolesta rasismia tai syrjintää vastaan, ja toimia työpaikallaan kulttuurivälittäjinä. Koulutuksen käyneet ammattilaiset saavat osallistumisestaan todistuksen, ja voivat toimia yhteisöissään monikulttuurisen työn asiantuntijoina. Kulttuurivälittäjäkoulutus, jota HEED Finland pilotoi ensimmäistä kertaa vuonna 2020, on kehittynyt vastaamaan potilaiden ja asiakkaiden, sekä henkilökunnan kasvavaan monikulttuurisuuteen. Koulutus on myös yksi Terveys on rikkautta -hankkeen päätavoitteista, päämääränään lisätä kulttuurisensitiivisen työotteen käyttöä sairaanhoidon eri alueilla.

Koulutuksen fasilitaattori, Emma Tamankag, on hoitotyön lehtori Laurea-ammattikorkeakoulun sairaanhoidon yksikössä, ja Health is Wealth – Terveys on rikkautta -hankkeen projektiasiantuntija. Hän on myös saanut sovittelijakoulutusta International Mediation Campus (IMC) -organisaatiossa. Hänellä on oli 20 vuoden kokemus sairaanhoitajan työstä erilaisissa ympäristöissä. Työssään hän on nähnyt sairaanhoitotiimien sisällä ja potilaiden ja terveydenhuollon henkilökunnan välillä lukuisia sellaisia konflikteja, jotka olisi vältetty kulttuurisensitiivisyys- ja kulttuurivälittäjäkoulutuksella. Suomen väestö kansainvälistyy nopeasti, ja kulttuurisensitiivisyysosaaminen on elintärkeää sosiaali- ja terveysalalla. Se, että kulttuurivälittäjiä on läsnä ja saatavilla eri yksiköissä on tärkeä askel potilaiden tai asiakkaiden ja terveydenhuollon tai sosiaalihuollon henkilökunnan välillä nousevien kulttuurienvälisestä kommunikaatiosta johtuvien konfliktien välttämiseksi tai ratkaisemiseksi. Tämä parantaa huomattavasti potilaiden turvallisuutta ja hoitohenkilökunnan ohjeiden noudattamista, sekä varmistaa että maahanmuuttajataustaisten potilaiden tai asiakkaiden oikeuksia kunnioitetaan.

Keväällä 2024 kulttuurisensitiivisyys- tai kulttuurivälittäjäkoulutuksen kävi 46 osallistujaa kahdessa eri ryhmässä. Näistä ensimmäinen ryhmä oli 26 Laurea-ammattikorkeakoulun maahanmuuttajataustaista sairaanhoitajaopiskelijaa eri kulttuuritaustoista. Loput kaksikymmentä osallistujaa olivat sairaanhoitoalan ammattilaisia Helsingin yliopistollinen sairaala HUS:ssa, joista kymmenen oli suomalaistaustaisia, ja kymmenen maahanmuuttajataustaisia. Koulutus HUS:ssa oli kaksipäivänen. Ensimmäisenä päivänä kaikki osallistuivat kulttuurisensitiivisyyskoulutukseen, ja toisena päivänä jatkettiin kulttuurivälittäjäkoulutuksella ja roolileikillä erityisesti maahanmuuttajataustaisille osallistujille.

Koulutuksessa käsiteltiin useita eri aiheita, myös asiakkaiden tai potilaiden kohtaamaa rasismia tai syrjintää. Tämä antoi terveydenhuollon henkilökunnalle osaamista auttaa monikulttuurisia asiakkaita laatimaan valituksia mikäli he kohtaavat rasistista syrjintää. Tutustumalla kulttuurin ja kulttuuristen arvojen kompleksisuuteen osallistujat pystyivät identifioimaan omia ennakkoluulojaan, oppimaan kulttuurisensitiivistä kohtaamista, sekä ymmärtämään tehokkaan kommunikaation tärkeyden kulttuuriin pohjautuvien konfliktien ehkäisyssä. Koulutus käsitteli myös kulttuurivälittäjän roolia terveydenhuollossa, korostaen kulttuurivälittäjän roolia potilaiden tai asiakkaiden ja terveydenhuollon henkilökunnan välisten konfliktien ratkaisemisessa ja ennaltaehkäisemisessä. Käytännönläheiset harjoitukset ja simulaatiot joissa käytettiin oikeita tilanteita tekivät koulutuksesta konkreettisemman ja valmistelivat osallistujia toimimaan kulttuurivälittäjinä työpaikoillaan.

Sanallisessa palautteessa osallistujat ilmaisivat olevansa erittäin tyytyväisiä. Yksi osallistujista kirjoitti: ”Kuinka ihana koulutus oli! Hyvin suunniteltu ja ylitti omat odotukseni.” Kysyttäessä mitä osallistujat oppivat koulutuksessa, yksi osallistujista kirjoitti: ”Uutta tietoa kulttuurisensitiivisyydestä sekä, miten huomioda eri kultturitaustoista tulevia potilaita yksilöllisesti.” Toinen osallistuja kirjoitti: ”Erilaisten kulttuurien ajattelutapoja, kulttuurivälittäjän merkitystä terveydenhuollon palveluissa. Hyviä vinkkejä arkeen ja työhön.”

Kysyttäessä mitä koulutuksessa voisi parantaa tulevaisuudessa, osallistujat ehdottivat kahta koulutuspäivää kaikille osallistujille. Tämä lisäisi simulaatioihin käytössä olevaa aikaa, sekä lisäisi säännöllisesti koulutettavan henkilökunnan määrää. Tämä palaute kertoo meille kasvavasta tarpeesta kulttuurisensitiivisyys- ja kulttuurivälittäjäosaamisen suhteen potilas- ja asiakastyössä. Koulutuksen parasta antia olivat osallistujien mielestä yleinen keskustelu ja simulaatioharjoitukset. Yksi osallistujista jopa totesi: ”Alun peli oli tosi kiva ja rikkoi jäätä. Ihana Emma, jolla on karismaa vetää tällaista settiä.” 

 

_{Emma Tamankag}

_{Kirjoittaja on kulttuurisensitiivisyys- ja kulttuurivälittäjäkouluttaja, sekä HEED Finlandin Terveys on rikkautta -hankkeen projektiasiantuntija.}